perjantai 27. huhtikuuta 2018

Puolustusvoimien juhlamerkeissä esitellään maa-, meri- ja ilmavoimat


Posti julkaisee Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden kunniaksi postimerkkivihon, jonka kuudessa postimerkissä esitellään maa-, meri- ja ilmavoimien historiaa ja nykypäivää. Postimerkkivihko julkaistaan Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. Postin verkkokaupassa vihon ennakkomyynti alkaa jo kansallisena veteraanipäivänä 27.4.


- Postimerkkivihko on hieno osa juhlavuotemme näkyvyyttä. Vihkoon valikoituneet merkit kertovat siitä, miten Puolustusvoimien kolme puolustushaaraa, maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat, ovat kehittyneet sadan vuoden aikana. Puolustusvoimien kykyä ei ole kuitenkaan koskaan mitattu pelkästään kalustolla ja aseistuksella, vaan taistelijoidemme osaamisella, sanoo Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara.

Posti on julkaissut postimerkit Suomen Puolustusvoimien 50- ja 75-vuotisjuhlien kunniaksi myös vuosina 1968 ja 1993.

Kuvaparit kertovat puolustushaarojen kehityksestä


Postimerkkivihon suunnitteluun osallistui työryhmä, jossa oli mukana Postin edustajat, Puolustusvoimien kuva-arkiston ja puolustushaarojen edustajat, sekä erityisasiantuntijana kommodori (evp) Kai Varsio, joka tuntee hyvin sekä sotahistoriaa että filateliaa. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastasi Timo Berry.

- Sotakalustoon liittyvät postimerkit, esimerkiksi sotalaivat, ovat maailmalla suosittuja keräilykohteita aihefilatelistien keskuudessa. On hienoa, että nyt aiheesta on saatavissa myös suomalaisia postimerkkejä, Kai Varsio sanoo.

Postimerkkivihkoon valittiin kolme kuvaparia, jotka osoittavat selkeästi maa-, meri- ja ilmavoimien laitteiden ja varustuksen kehityksen Puolustusvoimien alkuvuosista nykypäivään.

- Merkkeihin oli tarjolla satoja valokuvia. Suunnitteluprojektin edetessä varmistui, että postimerkeissä toimivat parhaiten dokumentaariset valokuvat, kertoo Timo Berry.

Ilmavoimien historiamerkkiin on kuvattu Suomen ilmavoimille vuonna 1918 lahjoitettu Thulin D-tyypin tiedustelukone, lahjoittaja oli ruotsalainen kreivi Eric von Rosen. Nykypäivän ilmavoimien huipputeknologiaa edustaa Boeing F/A-18C Hornet -torjuntahävittäjä.

Maavoimien historiamerkissä esitellään sotamiehen lähitaistelukoulutusta pistimellä varustetulla aseella 1920-luvulla. Nykypäivän merkkiin on kuvattu jääkäri uusimmassa taisteluvarustuksessa.

Merivoimien historiaa kuvaavat 1920-luvulla ensimmäisinä Suomessa rakennetut sotalaivat, sukellusvene ja panssarilaiva. Nykyisestä merivoimien kalustosta esitellään suomalaisvalmisteinen huippunykyaikainen ohjusvene Hanko.


Postimerkkivihon kanteen valitussa kuvassa on suomalainen varusmies muistuttamassa maanpuolustuksen inhimillisestä ulottuvuudesta ja yleisestä asevelvollisuudesta. Vihon kuvituksessa on käytetty lisäksi maa-, meri- ja ilmavoimien symboleja.

Ensipäiväntapahtuma Senaatintorilla 4. kesäkuuta


Puolustusvoimat 100 vuotta -postimerkin ensipäiväntapahtuma järjestetään maanantaina 4. kesäkuuta Helsingissä Senaatintorilla Puolustusvoimien satavuotisjuhlan näyttelypaviljongissa.

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä ja ensipäivänkuoria. Ensipäivänleimaajat ovat paikalla kello 10-16 ja Timo Berry signeeraa töitään kello 14-16.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 27.4.2018

torstai 26. huhtikuuta 2018

Veikeät ehiökortit kuvaavat juhannuksen viettoa Ahvenanmaalla



Toukokuun 28. päivänä 2018 julkaistaan Åland Postin tämän vuoden neljä ehiökorttia. Taiteilija Ammi Krogius on lähestynyt ahvenanmaalaista juhannuksen viettoa lämpimän huumorin avulla.


Juhannus on yksi tärkeimmistä vuoden kohokohdista Ahvenanmaalla. Sitä juhlitaan kesäpäivänseisauksen tienoilla kesäkuun 19. ja 26. päivän välisenä aikana. Ahvenanmaalaiseen juhannuksen viettoon kuuluu perinteisesti juhannussalot, joita pystytetään juhannusaattona ympäri Ahvenanmaata eri kyliin. Salko, joka koristellaan lehvillä ja värikkäillä kruunuilla, on 10-25 metriä korkea ja se on vanha hedelmällisyyden ja vehreyden symboli. Joissakin kylissä järjestetään salon pystyttämisen jälkeen piirileikkejä ja tanssit. Silli ja uudet perunat tillin kera sekä grilliliha kuuluvat juhannuspöydän antimiin. Kesän ensimmäisistä mansikoista tehty kakku kruunaa juhlinnan.


Porto-betalt -symboli kortin takapuolella kytkeytyy kortin kuva-aiheeseen. Postimaksu sisältyy korttien hintaan ja ne voi lähettää Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Mitä on postisensuuri?


Yhdysvalloista 3. joulukuuta 1917 Ruotsiin lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain pieni osa, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 4257 eli suomennettuna avattu sensorin numero 4257 toimesta.

Postisensuuri on mielenkiintoinen postihistorian osa-alue, jossa kerätään ja tutkitaan eri syistä tarkistuksen kohteeksi joutuneita postilähetyksiä. Tyypillisimmillään postisensuuria on käytetty sodissa (posti rintamalta ja posti rintamalle), mutta myös muuta postisensuuria on esiintynyt. Suomessa postia on tarkistettu ainakin vuosien 1914–1918 sotasensuurissa ja toisen maailmansodan sotasensuurissa.

Postisensuurissa tarkistetaan postilähetyksen sisältö, mutta myös ulkopuoli; esimerkiksi kirjepostissa tarkistetaan kirjekuoren molemmat puolet ja kuori avataan, minkä jälkeen tarkistetaan kuoren sisältö. Jos lähetyksessä on jotain sensuroitavaa, voidaan sensuroitava kohta sutata niin, ettei se ole enää luettavissa, tai jopa poistaa osa lähetyksen sisällöstä. Tapoja on ollut monia. Sensuroinnin tarkoituksena on estää kielletyn tiedon päätyminen postilähetyksen vastaanottajalle.

Suomesta 20. elokuuta 1943 Tanskaan lentopostissa lähetetty pikakirje, joka on käynyt postisensuurissa sekä Suomessa että Tanskassa. Suomen postisensuurista kertovat sensuuriliuska, jossa on Suomen leijona sekä sanat TARKASTETTU ja GRANSKAT, ja Suomen sensorin numero 29 leijonaleimat. Tanskan postisensuurista kertovat puolestaan Kontroleret-sensuuriliuska ja osittain sen päälle lyöty leima. Kuori on käynyt myös kemiallisessa sensuurissa, mistä kertoo kuoren etupuolen poikki kulkeva haalea jälki.

Postisensuurin kohteeksi joutuneen lähetyksen tunnistaa erilaisista merkinnöistä. Tavanomaisimpia merkintöjä ovat sensuuriliuskat ja -leimat sekä kemiallisen sensuurin jättämät jäljet. Sensuuriliuskaa on käytetty kirjekuorissa, joissa liuska paitsi kertoo lähetyksen tarkistamisesta niin myös toimii kuoren avatun sivun sulkijana. Sensuurimerkinnät eivät tarkoita sitä, että postilähetyksessä olisi ollut jotain sensuroitavaa, vaan ne kertovat siitä, että lähetys on jostain syystä haluttu tarkistaa.

Tapoja kerätä postisensuuria on useita; voi keskittyä sotasensuuriin tai muuhun postisensuuriin, voi kerätä tietyn maan postisensuuria, voi ottaa keräilyn kohteeksi koko maailman sensuuriliuskat, ja niin edelleen. Sensuurilähetyksiä on hyvin saatavilla, joten mielenkiintoista kerättävää riittää.

Yhdysvalloista 1. maaliskuuta 1919 Belgiaan lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain sensorin numero, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 1441 eli suomennettuna avattu sensorin numero 1441 toimesta.

Lisää luettavaa aiheesta:
Jorma Keturi ja Teuvo Termonen: Postisensuuri Suomessa 1914–1918 (osat 1 ja 2)
Teuvo Rönkkönen: Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri
The Finnish Philatelist: Postal Censorship in Finland 1914–1918 (CD-levy)
Censored and Military Postal History: www.postalcensorship.com
Civil Censorship Study Group: www.c-c-s-g.org

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Jos bongaat lintuja luonnossa, niin bongaa niitä myös postimerkeistä!


Papukaijoja esittelevä postimerkkisarja Kamputseasta vuodelta 1989.

Aihefilateliassa kerätään postimerkkejä ja muita filateelisia kohteita tietystä aiheesta. Koska merkkejä eri aiheista löytyy valtavasti, niin jokaiselle löytyy varmasti itseä kiinnostava aihe kerättäväksi.

Jos harrastat lintujen bongaamista luonnossa, olet muuten kiinnostunut linnuista tai kotonasi on esimerkiksi undulaatteja, on lintuaiheisen filatelian kerääminen juuri sinulle sopiva keräilyharrastus. Lintuaiheisia postimerkkejä on ilmestynyt maailmassa paljon ja niitä ilmestyy jatkuvasti lisää, joten mielenkiintoista kerättävää riittää.

Lintuaiheisia postimerkkejä Alderneystä ja Liechtensteinista.

Aihefilateliaan perehtyminen kannattaa aloittaa vuonna 2014 julkaistusta Aihefilatelian käsikirjasta sekä lähtemällä mukaan Aihefilatelistien toimintaan. Yhdistys löytyy Facebookista @aihefilatelistit.

torstai 19. huhtikuuta 2018

Postimerkki huomioi ahvenanmaalaista mehiläistarhausta


Toukokuun 28. päivänä Åland Post huomioi ahvenanmaalaista mehiläistarhausta. Mehiläiset ovat saarella hyvin tärkeitä hedelmä- ja marjanviljelyksille, joten tarhamehiläisen löytää tietenkin omenankukkien seasta ruotsalaisen taiteilija Torbjörn Östmanin piirtämänä.


Ahvenanmaalaiset mehiläiset ovat haluttuja, koska ne ovat epätavallisen terveitä. Se johtuu muuan muassa siitä, että Ahvenanmaa on onnistuttu pitämään varroapunkkivapaana alueena. Pelätty punkki voi lyhyessä ajassa tuhota koko mehiläisyhdyskunnan ja on vitsaus mehiläistarhaajille kaikkialla maailmassa. Muun muassa Ahvenanmaan mehiläistarhausyhdistyksen uutteran painostuksen ansiosta EU-komissio antoi syksyllä 2013 Ahvenanmaalle aseman varroavapaana alueena. Mehiläisten tuonti Ahvenanmaalle on täysin kielletty. Varroavapaiksi alueiksi luetaan nykyään vain Ahvenanmaa, Mansaari, Australia ja Islanti. Kaikki Islannin mehiläisyhdyskunnat ovat kuitenkin peräisin Ahvenanmaalta.

Mehiläistarhaus pääsi vauhtiin Ahvenanmaalla 1800-luvun loppupuolella. Nykyään mehiläishoitajia on noin 80, joista suurin osa on harrastelijoita. Suurin osa noin 950:stä mehiläisyhdyskunnasta on sijoitettu pölytyksen takia hedelmä- ja marjanviljelysten välittömään läheisyyteen.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

torstai 12. huhtikuuta 2018

Kirja Euroopasta Suomeen 1819–1873 lähetetyistä kirjeistä


Suomen Filatelistiliiton kustantama Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirja esittelee osia tanskalaisen filatelistin Børge Lundhin kokoelmasta. Suurin osa kirjan sivuista on kuvia Lundhin kokoelmalehdistä. Kokoelmalehtien teksti on englannin kielellä, muuten kirja on pääsääntöisesti sekä suomeksi että englanniksi. Kirja on painettu vuonna 1990.

Kirja kertoo 1800-luvun postileimoista, postireiteistä ja postimaksuista Euroopassa, Suomeen kulkeneiden kirjeiden osalta. Teoksessa kuvatut kirjeet ovat esifilateliaa, joka tarkoittaa postihistoriaa ennen postimerkkien aikaa. Kirjan avulla saa monipuolisen kuvan 1800-luvun eurooppalaisesta postihistoriasta, koska kirjassa on Suomeen lähetettyjä kirjeitä muun muassa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista.

Teoksen mukaan melkein kaikki posti Suomeen kulki vuosina 1819–1873 Hampurin kautta. Hampurista posti jatkoi matkaansa Tanskan, Ruotsin ja Eckerön kautta tai Tanskan, Ruotsin ja Tornion kautta taikka Preussin, Venäjän, Pietarin ja Viipurin kautta taikka Greifswaldin tai Stralsundin kautta Itämeren poikki Ystadiin ja sieltä edelleen Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta. Kirjassa on eri postireiteistä kuvia, joiden avulla saa hyvän käsityksen siitä, kuinka posti kulki Suomeen 1800-luvulla.

Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirjaa on painettu ainakin 300 kappaletta, koska kuvassa oleva kirja on numero 8/300.

In the picture is number 8/300 of the book European Letters to Finland 1819 to 1873.

Book about European Letters to Finland 1819 to 1873


European Letters to Finland 1819 to 1873 is a book based on the collection of a Danish philatelist Børge Lundh. The book is published by the Philatelic Federation of Finland. Many of the European postmarks, post-routes and postage rates in the 19th century are introduced in the book. For example prephilatelic letters from Sweden, Denmark, Germany, France, Belgium, Italy, Spain and Portugal to Finland are included in the book.

Lähde/source:
Børge Lundh: European Letters to Finland 1819 to 1873, Suomen Filatelistiliitto ry/Philatelic Federation of Finland, 1990

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Pekka Rannikon Saarisen mallin kokoelmalle suuri kulta Kesfila 2018 -näyttelyssä


Jyväskylässä järjestettiin viime viikonloppuna kansallinen Kesfila 2018 -postimerkkinäyttely. Näyttelyssä oli yli 400 kehystä kokoelmia.

Pekka Rannikon perinteisen filatelian kokoelma Saarisen mallista 1917–1930 palkittiin suurella kultamitalilla ja kunniapalkinnolla. Perinteisen filatelian luokassa jaettiin kuusi kultamitalia seuraaville kokoelmille: Asko Haahtelan Malli 1954, Jouko Kaartisen Hammaste- ja painantaerikoisuuksia Suomen postimerkeissä, Esa Aaltosen Suomen soikio- ja isohampaiset merkit, Kalervo Lappalaisen Yleismerkit 1930–1952, Ilkka Mustosen Suomen Punainen Risti 1904–1946 sekä Kari Tapolan Malli 1954.

Kesfila 2018 -postimerkkinäyttelyn arvosteluosaston, kun mestariluokan kokoelmia ei lasketa, paras kokoelma oli Pekka Rannikon kokoelma Saarisen mallista. Kuvassa Saarisen mallin eli mallin 1917 postimerkeistä kahden markan ja viiden markan merkit.

Leimamerkkiluokan ainoa kokoelma oli Tuomo Koskiahon Virossa käytetyt leimamerkit 1918–1944, joka sai kultamitalin.

Postihistorian luokassa jaettiin neljä kultamitalia. Kullan lisäksi kunniapalkinnon saivat Harri Ala-Honkolan Käyttösarja 1930 postimaksuja ja muita maksuja 1930–1962, Janne Nikkasen Espoon postin kehitys 1809–1918 sekä Matti Rannan Oulussa käytetyt autonomian aikana valmistetut posti- ja sensuurileimat. Jorma Keturin kokoelma Postilähetyksiin kohdistunut salainen urkinta ja julkinen tarkastustoiminta Suomessa ansaitsi kultamitalin lisäksi tuomariston onnittelut.

Lentopostiluokassa oli kaksi kokoelmaa, joista toinen yhden kehyksen kokoelma. Veli-Heikki Niemisen kokoelma Ilma-alus Graf Zeppelin LZ 127 osana suomalaista postihistoriaa sai kultamitalin ja kunniapalkinnon. Esko Seitsosen kokoelma Suomalaisen lentopostin ohjaukseen käytettyjä leimoja ja merkintöjä 1938–1948 sai 79 pistettä.

Mielenkiintoinen kokoelma oli Risto Pitkäsen Suomen tuberkuloosijoulumerkit 1908–1991. Mielenkiintoinen siksi, että tuberkuloosijoulumerkit eivät olleet postimerkkejä, vaan käytännössä kirjeensulkijoita. Kuvassa joulumerkki vuodelta 1955.

Aihefilatelian luokassa Helena Salomaan kokoelma Kemian tarina ja Olli Viljasen kokoelma Maailmat kohtaavat palkittiin suurella kullatulla hopealla.

Avoimen filatelian paras kokoelma (kullattu hopea) oli Kalervo Lappalaisen Jyväskylä – markkinapaikasta yliopistokaupungiksi.

Maksimifilatelian luokan ainoa kokoelma oli Olli Turusen Talvista urheilua, joka sai ison hopeamitalin.

Postikorttiluokassa jaettiin neljä suurta kullattua hopeaa. Luokan parhaat kokoelmat olivat Kari Salosen Taistelu Tampereesta 1918, joka sai myös kunniapalkinnon, Janne Nikkasen Viikonloppumatka Tallinnaan viimeisimmän Venäjän valtakauden 1896–1918 aikana, Risto Pitkäsen Marilyn Monroen elokuvaura ja Seppo Pohjolan Keuruu kotiseutuni.

Kesfila 2018 -näyttelyssä oli kaksi mallin 1954 kokoelmaa, joista kumpikin palkittiin kultamitalilla. Kuvassa mallin 1954 postimerkeistä viiden markan ja 20 markan merkit.

Täydellinen palkintoluettelo löytyy Keski-Suomen Filatelistiseuran Internet-sivuilta osoitteesta www.kesfila.net/kesfila.

Lähde:
Keski-Suomen Filatelistiseura ry: https://www.kesfila.net/kesfila ja palkintoluettelo (9.4.2018)

Testamenttilahjoituksena saatuja pitsikortteja esille Postimuseoon



Postimuseo on saanut testamenttilahjoituksen, joka käsittää noin 400 postikorttia Aarre Schwartzin postikorttikokoelmasta. Lahjoitus koostuu 1800–1900 -lukujen vaihteen uudenvuoden tervehdyskorteista, joulu-, Helsinki- ja niin sanotuista pitsikorteista. Vapriikin kokouskäytävällä on esillä näyttely Kortti kuin koru 10.4.–27.5.2018, jossa on esillä lahjoituskokoelmasta pieni otos kauniita, korumaisia pitsikortteja 1880-luvulta 1900-luvun ensivuosiin.


Pitsikortit edustavat postikortin vanhinta käyttökulttuuria 1800-luvun lopulta. Pitsikorttien koko ja muoto vaihtelivat, ja niissä käytettiin paljon kohopainantaa, silkki- ja kultauskoristeita, joskus jopa ristipistokirjontaa. Kortin reuna oli usein pitsimäisesti lävistetty, saha- tai nyhälaitainen tai muuten eri tavoin muotoon leikattu. Tästä johtuu korttien kutsumanimi, pitsikortti.

Pitsikorttien käyttötarkoitus vaihteli kuten postikortin nykyäänkin, mutta erityisen suosittuja olivat onnittelu- ja juhlapäivätoivotukset. Osa kokoelman pitsikorteista on kaksiosaisia taittokortteja, joissa kortin sisäsivulle on painettu henkilön nimi. Näitä nimellisiä pitsikortteja käytettiin visiitti- ja nimikorttien tapaan vieraisilla käytäessä.


Kortti kuin koru – pitsikortteja testamenttilahjoituskokoelmasta -näyttely Vapriikin kokouskäytävällä, Alaverstaanraitti 5, Tampere 10.4.–27.5.2018.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 9.4.2018

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Mihin menet filatelia?


Filatelia eli postimerkkeily on maailman toiseksi suosituin harrastus jalkapallon jälkeen – tai oli ainakin joskus. Maailmalla filatelia on yhä edelleen suosittu harrastus, erityisesti Aasiassa. Mutta meillä Suomessa postimerkkeilyn suosio on hiipunut ja harrastuksena tuskin kymmenen suosituimman joukossa.

Suomen järjestäytyneen filatelian kentässä keski-ikä nousee jatkuvasti ja uusia nuoren polven filatelisteja saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. On täysin mahdollista, että postimerkkikerhojen jäsenistä jopa 90 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Niin sanottuja pöytälaatikkofilatelisteja on varmasti paljon enemmän kuin järjestäytyneitä filatelisteja, mutta he eivät tee numeroa harrastuksestaan.

Tosin se ei paljon eroa järjestäytyneestä filateliasta maassamme – me aktiiviset postimerkkeilijät hehkutamme harrastuksemme hienoutta lähinnä omassa piirissämme, joka siis koostuu jo filateliaa harrastavista. Miksi me emme riittävässä määrin markkinoi tätä loistavaa harrastusta Matti ja Maija Meikäläisille? Ja miksi me emme hyödynnä niitä kanavia, joilla nykynuorison tavoittaa? Rahaa ei voi käyttää tekosyynä ja osaamistakin filatelistien joukosta varmasti löytyy.

Postimerkkeilyn markkinoinnissa on rakkaassa kotimaassamme unohdettu sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet. On Facebookia, Twitteriä, Instagramia, Snapchatia, YouTubea, Pinterestiä, Google+:aa, ja niin edelleen. Kanavia löytyy, mutta silti jostain syystä Suomen Filatelistiliitto ja postimerkkikerhot keskittyvät mieluummin painettuihin postimerkkilehtiin ja vastaaviin, eikä somea ole otettu haltuun. Toki perinteistä mediaa ei saa täysin unohtaa ja sillekin on oma paikkansa, mutta ilman somea maamme filatelian suuntaa ei saada käännettyä.

Ulkomailla filatelian edistäminen sosiaalista mediaa hyödyntämällä on jo arkipäivää. Onneksi meillä Suomessakin on positiivisia poikkeuksia, kuten Suomen Filateliapalvelu Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa; myös viime vuonna järjestetty Finlandia 2017 -näyttely hyödynsi samoja kanavia.

Mihin menet filatelia? Ulkomailla filatelialla ei ole hätää. Jos tiedätte, mihin suomalainen filatelia on menossa, niin kertokaa se minullekin. En ole suomalaisten postimerkkeilyharrastuksen suhteen pessimisti, vaan olen realisti. Laivan kurssi on saatava kääntymään; mieti, mitä voit itse tehdä asian hyväksi.


perjantai 6. huhtikuuta 2018

Numismatiikka on suosittu keräilyharrastus siinä missä filatelia ja postikortitkin


Uusiseelantilainen vuoden 1967 postimerkki, joka juhlistaa 100-vuotiasta sikäläistä postisäästöpankkia.

Filatelia ja postikorttien keräily ovat suosittuja keräilyharrastuksia. Numismatiikka ei jää niiden suosiosta kauas. Numismatiikan mielletään tarkoittavan yleensä rahojen (kolikoiden ja seteleiden) keräilyä, mutta sen merkitys on laajempi.

Numismatiikka tarkoittaa rahatiedettä, joka on rahojen ja mitalien tutkimusta. Kyse ei siis ole pelkästään keräilystä, vaan myös tutkimisesta; sitä filateliakin parhaimmillaan on, ei vain keräilyä, vaan myös tutkimustyötä ja uusien löytöjen tekemistä. Numismatiikassa kerätään ja tutkitaan muitakin maksuvälineitä kuin vain rahoja, esimerkiksi arvopapereita. Mitalit jo edellä mainittiinkin ja usein myös kunniamerkkien ajatellaan olevan ainakin numismatiikan reuna-alue.

Suomessa numismaatikkojen kattojärjestönä toimii vuonna 1970 perustettu Suomen Numismaatikkoliitto. Liittoon kuuluu yli 20 jäsenyhdistystä ja liitto julkaisee Numismaatikko-lehteä. Numismaatikkoliiton kotisivut ovat osoitteessa www.numismaatikko.fi.

Tongan pyöreät postimerkit juhlistavat Polynesian ensimmäisiä kultakolikoita.

Lähteet:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Numismatiikka (5.4.2018)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Suomen Numismaatikkoliitto (5.4.2018)

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Filatelian termejä: Maksimikortti


Suomalainen maksimikortti Seppo Rädystä. Räty saavutti keihäänheitossa olympiahopean ja kaksi olympiapronssia, MM-kullan ja -hopean sekä EM-hopean. Nykykeihäällä Rädyn paras tulos oli 90,60 metriä. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Seppo Räty, 1.4.2017.)

Maksimikortti on postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmä, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen. Useat postihallinnot julkaisevat omia ns. virallisia maksimikortteja. Suurin osa erilaisista maksimikorteista on kuitenkin keräilijöiden itsensä valmistamia; keräilijä hankkii uuden postimerkkijulkaisun aiheeseen sopivan postikortin, kiinnittää sen kuvapuolelle yhden postimerkkijulkaisun merkeistä ja pyytää ensipäivätapahtumassa postin leimaajaa leimaamaan postimerkin ensipäiväleimalla (siten, että osa leimasta osuu postikortille).

Maailman ensimmäiset maksimikortit ovat tiettävästi 1800-luvun loppupuolelta. Suomen ensimmäiset ja harvinaisimmat maksimikortit ovat 1900-luvun alkupuoliskolta. Postimerkkinäyttelyissä maksimikorttikokoelmille on oma luokkansa: maksimifilatelian luokka. Suomessa maksimifilatelian luokassa on ollut yhdessä näyttelyssä tavallisesti vain 1-2 kokoelmaa. Maksimikortteja voi valmistaa omaksi iloksi vaikka minkälaisia, mutta näyttelykokoelmissa esitettäville maksimikorteille on asetettu tiukat kriteerit; esimerkiksi uudemmissa maksimikorteissa kortin kuvapuolella saa olla vain yksi postimerkki, maksimikortin koolle on asetettu tiukat rajat ja postikortin kuva-aihe ei saa olla jäljennös postimerkistä.

Norjalainen maksimikortti Vegard Ulvangista. Ulvang saavutti hiihdossa mm. neljä mitalia (kolme kultaa ja yhden hopean) Albertvillen olympialaisista sekä kolme mitalia (kullan, hopean ja pronssin) Falunin MM-kisoista. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Vegard Ulvang, 1.4.2017.)

Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) maksimifilatelian komission sivusto löytyy osoitteesta www.maximaphily.info. Suomessa maksimikorttien keräilijöiden yhdistys on Maksimifilatelistit.