perjantai 30. maaliskuuta 2018

Auxiliary Markings Club on yhdistys selitemerkintöjen keräilijöille


Auxiliary Markings Club on yhdysvaltalainen vuonna 2003 perustettu yhdistys, jonka jäsenet ovat keskittyneet erilaisiin postinkulkuun liittyviin selitemerkintöihin. Yhdistys on julkaissut vuodesta 2004 alkaen Auxiliary Markings -nimistä uutiskirjettä, jota julkaistaan tällä hetkellä neljästi vuodessa. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.postal-markings.org.

Selitemerkinnöillä tarkoitetaan sellaisia postilaitosten postilähetyksiin tekemiä merkintöjä, jotka kertovat siitä, että lähetyksen kulku postissa on ollut jollain tavalla poikkeuksellinen. Selitemerkinnät eivät toisin sanoen ole tavallisia postileimoja ja -lipukkeita. Selitemerkintöjä ovat muun muassa seliteleimat ja -lipukkeet, joilla on ilmaistu se, että postilähetys palautetaan takaisin lähettäjälle tai että vastaanottaja on muuttanut ja lähetys on ohjattu edelleen vastaanottajan uuteen osoitteeseen taikka että lähetys on vahingoittunut.

Kirje lentopostissa Helsingistä 12.2.1967 Yhdysvaltoihin. Koska kirjeen vastaanottajaa ei ole tavoitettu lähettäjän kuoren päälle kirjoittamasta osoitteesta, on kuorelle leimattu seliteleima. Seliteleima on tyypillinen yhdysvaltalainen seliteleima, jossa käden etusormi osoittaa kohti kuoren vasempaa yläkulmaa (tavallisesti lähettäjän nimi ja osoite merkitään juuri kuoren vasempaan yläkulmaan). Kädessä lukee teksti RETURN TO WRITER eli vapaasti suomennettuna palauta kirjoittajalle. Kuorelta ei löydy Helsingin saapumisleimaa eli ei voi olla täysin varma siitä, että kirje olisi palautunut lähettäjälle.

A letter from Finland 12 February 1967 to the United States. On the letter is a typical U.S. auxiliary cancellation RETURN TO WRITER.

Auxiliary Markings Club


Auxiliary Markings Club is an association from the United States. The association was founded in 2003 and its members are collectors of auxiliary markings. The association publishes four times a year a newsletter called Auxiliary Markings. Auxiliary Markings Club web pages: www.postal-markings.org.

Lähde/source:
Auxiliary Markings Club: http://www.postal-markings.org -sivusto/web pages (30.3.2018, 30 March 2018)

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Moottoripyörävihko esittelee motskareita ennen ja nyt


Toukokuun 28. päivä 2018 ilmestyy vuoden postimerkkivihko, joka vie aikamatkalle moottoripyörän historiaan. Ahvenanmaalainen valokuvaaja Daniel Eriksson on dokumentoinut nämä moottoripyörät.


Täydellinen vapauden tunne on se juttu moottoripyöräilyssä, sanoo Martin Cromwell-Morgan, postimerkissä olevan Indian Chiefin omistaja. Martin löysi Indian Chiefin Galongista, Australiasta, maailmanympärysmatkalla 1991–92 ja kuljetutti sen kotiin. Se oli myyty uutena 1944 Australian armeijalle, ja sodan jälkeen sitä käytettiin poliisimoottoripyöränä. Martin ajaa sillä vuosittain Euroopassa.


Vihon vanhin moottoripyörä on Harley-Davidson 1000cc vuodelta 1919. Omistaja Knut Kronström osti sen vuonna 2008 Sundsvallista, jossa se oli maannut kellarissa osiin purettuna 1970-luvun alkupuolelta. Knut on korjannut mekaniikan, mutta yrittänyt säilyttää alkuperäisen ulkonäön. Vuonna 2016 hän sai iloita toisesta palkinnosta Norrtälje Custom Bike Shown klassikkoluokassa.


Kolmas postimerkki esittää HD Chopperia, jonka Micko Koskinen osti Ruotsista 1989. Klassinen chopper on koottu eri vuosimallien osista.


Nykyaikainen Victory Cross Country vuodelta 2011 täydentää aikamatkan. Omistaja Krister Ljungdahl, maarianhaminalaisen moottorikorjaamon pitäjä, ajaa sillä vuosittain satoja kilometrejä ympäri Eurooppaa.

Vihon kantta koristaa Svalan MC 75, jonka posteljooni Algot Mattsson osti vuonna 1957 Ruotsista, kuljettaakseen postia talvella jään yli Vårdön pohjoiseen saaristoon. Algotin pojanpoika Christer on entisöinyt sen lähes alkuperäisen näköiseksi, ainoastaan pakoputki ja satula ovat uusia.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Kansallinen Kesfila-postimerkkinäyttely avaa ovensa kahden viikon päästä


Jyväskylässä järjestetään kansallinen Kesfila 2018 -postimerkkinäyttely noin kahden viikon päästä. Postimerkkinäyttelyn lisäksi Jyväskylän Paviljongissa pääsee 7.–8. huhtikuuta tutustumaan Antiikki-, Hyvinvointi- ja Kädentaitomessuihin.


Keski-Suomen Filatelistiseuran järjestämässä näyttelyssä on monipuolinen arvosteluosasto. Mestariluokassa on mukana neljä kokoelmaa: Jeffrey Stonen Suomen malli 1875, Pentti Wariksen Suomen malli 1889, Tuomo Koskiahon Viro 1918–1941 ja Risto Pitkäsen Suomen postihistoria UPUun saakka.

Arvosteluosaston suurimmat luokat ovat perinteisen filatelian luokka ja postihistorian luokka. Lentopostiluokassa on kaksi kokoelmaa. Leimamerkkiluokassa ja maksimifilatelian luokassa on kummassakin yksi kokoelma. Muut luokat ovat aihefilatelian luokka, avoin filatelia ja postikorttiluokka.

Kaiken kaikkiaan Kesfila 2018 -näyttelyssä on yli 400 kehystä kokoelmia. Postimerkkinäyttelystä on enemmän tietoa Keski-Suomen Filatelistiseuran Internet-sivuilla osoitteessa www.kesfila.net/kesfila.

Lähde:
Keski-Suomen Filatelistiseura ry: https://www.kesfila.net/kesfila ja luettelo näyttelykokoelmista (25.3.2018)

Kuva:
Kesfila 2018 -näyttely

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Mistä tietoa aloittelevalle postimerkkeilijälle?


Postimerkkeilyn alkeita vuodelta 1960: Kalle Vaarnaksen Postimerkkeilijän käsikirja.

Kaikissa harrastuksissa tarvitaan tietoa, niin myös postimerkkeilyssä. Seuraavassa on muutamia tiedon lähteitä aloittelevalle postimerkkeilijälle ja erityisesti nuorisofilatelisteille (toki jo pidempäänkin filateliaa harrastaneiden on hyvä välillä kerrata asioita):
  • Suomen Filatelistiliitto on julkaissut Postimerkkeilijän Abckiria -teoksen, jota voi ostaa ainakin Filatelistiliitosta: https://filatelistiforum.org > Julkaisut > Myytävä kirjallisuus.
  • Vähän vanhempi teos on Suomen Nuorisofilatelistiliiton julkaisema Postimerkkeilijän käsikirja. Rengaskansiossa olevaa julkaisua ei taida olla missään myynnissä, mutta jos sen saa käsiinsä, niin se kannattaa lukea läpi useampaan kertaan.
  • Filatelistiliiton Internet-sivuilla (https://filatelistiforum.org > Postimerkkeily) on jonkin verran perustietoa postimerkkeilystä; tosin painottuen osittain näyttelyfilateliaan, jota ilmankin filateliaa voi harrastaa.
  • Postimerkkeily-yhdistyksissä on kokeneita filatelisteja, jotka mielellään auttavat ja neuvovat aloittelijaa. Postimerkkikerhoissa huomaa sen, että kyseessä on myös sosiaalinen harrastus. Yhteystietoja saa Filatelistiliitosta: https://filatelistiforum.org > Kerhot > Jäsenyhdistykset.
  • Jos osaa ruotsia, kannattaa tutustua Ruotsin nuorisofilatelistiliiton (Sveriges Frimärksungdom) postimerkkikouluun: www.sfu.se > På Sajten > Frimärksskolan.
  • Tietoa englanniksi löytyy esimerkiksi Stamp Active -sivustolta: www.stampactive.co.uk > Stamp Den. 

Yleensä sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta asia ei ole niin postimerkkeilyn kohdalla. Päinvastoin: mitä enemmän tiedät postimerkkeilystä, sitä kiehtovammaksi se käy päivä päivältä. Ei muuta kuin postimerkkeilyä harrastamaan!

Suomen Nuorisofilatelistiliiton Postimerkkeilijän käsikirja on vuodelta 1996.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Turengissa on ollut käytössä kaksi kuvioleimaa


Janakkalassa tiedetään olleen käytössä kaksi erilaista kuvioleimaa. Kumpikin on ollut käytössä Turengin taajamassa. Janakkalan kuvioleimoista ja kunnan postihistoriasta muutenkin voi lukea Aapo Kortteen e-kirjasta Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään.

Ehiöpostikortti Turengista 12.8.1894 Helsinkiin, jonne kortti on saapunut samana päivänä. Ehiöpostikortin arvomerkintä on leimattu Turengin kuvioleimalla numero 308. Kortilla on lisäksi Turengin ja Helsingin venäläisleimat. Postimaksu 10 penniä: postikortti 1.7.1875–3.10.1914 10 penniä.

Toinen kuvioleimoista on pyöreä ruutuleima, jossa on kuusi kertaa kuusi ruutua. Myös toinen kuvioleima on pyöreä ruutuleima. Siinä on seitsemän kertaa seitsemän ruutua. Kummastakin leimasta tunnetaan sekä sinisiä että mustia leimapainanteita ja leimoja on käytetty ainakin 1800-luvun lopulla.

Mikä on kuvioleima?


Kuvioleima on erityisesti 1800-luvulla käytössä ollut postileima, joka on tekstitön ja numeroton (ns. mykkä postileima). Leimasin on valmistettu korkista, puusta, kumista, metallista tai vastaavasta materiaalista.

Lähteet:
Aapo Korte: Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään, Postihistoriaa kaikille 1, 2017 (e-kirja)
Aaro Laitinen: Suomen kuvioleimat – hinnasto, 1981
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Ahvenanmaan tämänvuotisessa Europa-julkaisussa nätti kaarisilta 50-luvulta


Toukokuun 9. päivä 2018 julkaistaan Åland Postin postimerkkiehdokas vuoden Europa-postimerkkisarjassa, jonka teemana ovat sillat. Pitkänomaisen postimerkin on suunnitellut ahvenanmaalainen graafinen suunnittelija Sandra Henriksson, ja se esittää Bomarsundin siltaa, joka kulkee Prästösundet-salmen yli Bomarsundin linnoituksen raunioiden läheisyydessä.


Bomarsundin 61 metriä pitkä silta, jota kutsutaan yleisesti nimellä Prästöbron, ei ole pisin eikä korkein Ahvenanmaan 53:sta sillasta. Se on kuitenkin toinen kahdesta kaarisillasta; toinen on Färjsundsbron, joka kuvattiin postimerkissä 1987.

Bomarsundin betoninen silta valmistui 1958. Nyt kapean yksikaistaisen sillan elämänkaari alkaa olla lopuillaan. Sillalla on ollut jo pitkään painorajoitus, kun sekä liikennemäärät että ajoneuvojen painot ovat kasvaneet huomattavasti. Se on myös mukana Ahvenanmaan maakuntahallituksen maantiesiltojen uudistamisohjelmassa, johon kuuluu useita siltoja, jotka vaativat uudistusta vuoteen 2023 mennessä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

torstai 8. maaliskuuta 2018

Leimamerkkejä ja -papereita ei moni kerää – Mitä jos sinä keräisit?



Leimamerkkejä ja leimapapereita voi kutsua filatelian reuna-alueeksi; ehkä siitä syystä niiden keräily ei ole läheskään yhtä suosittua kuin postimerkkien keräily. Leimamerkki on postimerkkiä muistuttava merkki, jota käytettiin tavallisesti verojen perinnässä. Muun muassa veromerkit, autoveromerkit, osakeantimerkit, karttamerkit ja varsinaiset leimamerkit ovat leimamerkkejä. Paperinen leimamerkki kiinnitettiin asiakirjaan liimaamalla ja merkki mitätöitiin leimaamalla tai käyttämällä kynämitätöintiä. Paperisten leimamerkkien edeltäjiä ovat leimapaperit; toisin sanoen paperiarkit, joihin on ennalta leimattu veron määrä.

Osakuva 50 pennin leimapaperista, jota on käytetty leimaveron suorittamiseen vuonna 1912.

Rupla- ja kopeekkamääräiset suomalaiset leimapaperit tulivat käyttöön vuoden 1808 jälkeen. Ennen sitä Suomessa käytettiin ruotsalaisia leimapapereita. Markka- ja pennimääräiset leimapaperit tulivat maassamme käyttöön vuonna 1865. Suomessa leimapapereita käytettiin viimeisen kerran 1920-luvulla. Leimamerkkejä käytettiin puolestaan vuosina 1865–1994. Ahvenanmaalaisia leimamerkkejä julkaistiin vuosina 1928–1978 ja ne poistuivat käytöstä 1990-luvulla.

5,75 markan leimavero on suoritettu 11:llä 50 pennin leimamerkillä ja yhdellä 25 pennin leimamerkillä. Asiakirja, jolle leimamerkit on liimattu, on vuodelta 1916. Leimamerkit on mitätöity kynämitätöinnillä.

Vaikka leimamerkit eivät ole postimerkkejä, niiden keräilyn katsotaan kuuluvan filatelian piiriin. Postimerkkinäyttelyissä leimamerkkikokoelmille on oma näyttelyluokka. Suomalaisissa näyttelyissä leimamerkkikokoelmia on tavallisesti yhdestä kolmeen; Suomesta löytyy kansainvälisen tason huippukokoelmia. Suomalaisen leimamerkkikeräilyn uranuurtaja oli Björn-Eric Saarinen, joka muun muassa päätoimitti Libertas Philateliae -lehteä; lehteä, jossa leimamerkeillä oli keskeinen rooli ja joka ilmestyi ainakin vuosina 1950–1956. Yksi kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) komissioista on leimamerkkikomissio.

3,50 markan leimavero on suoritettu kolmen markan leimamerkillä ja 50 pennin leimamerkillä. Asiakirja, jolle leimamerkit on liimattu, on vuodelta 1976. Leimamerkit on mitätöity Lempäälän piirin nimismiehen leimalla.

Lähteet:
Heinolan Postimerkkikerho ry: http://www.heinolanpostimerkkikerho.fi/Arkisto (13.10.2014)
Suomen Filateliapalvelu Oy / Oy Hellman-Huutokaupat: http://www.stamps.fi/huutokauppa.php, huutokaupan numero 87 kohde numero 102 (13.10.2014)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Leimamerkki (13.10.2014)

Lisää tietoa aiheesta:
Björn-Eric Saarinen: Suomen ja Ahvenanmaan leimamerkit ja leimapaperit, erikoisluettelo, 1998
Kansainvälisen filatelistiliiton leimamerkkikomissio (FIP Revenue Commission): www.fip-revenue.org
Kansainvälinen leimamerkkien ja leimamerkkidokumenttien keräilijöiden yhdistys (The Revenue Society): www.revenuesociety.org.uk
Amerikkalainen leimamerkkien keräilijöiden yhdistys (The American Revenue Association): www.revenuer.org

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Sepac-postimerkki Ahvenanmaalta vangitsee luonnonnäytelmän


Toukokuun 9. päivänä päivänvaloon tulee uusi postimerkki Euroopan pienten postilaitosten Sepac-sarjassa, jonka yhteisenä teemana on tällä kertaa mahtavat maisemat. Koska meri on täällä naapurina, Åland Postin valinta osui huikeaan luonnonnäytelmään, kun aallot murtuvat kallioihin.


Ahvenanmaalainen luontovalokuvaaja Niclas Nordlund vangitsi joulukuisena talvi-iltapäivänä tämän komean kuvan vuoden Sepac-postimerkkiin Hammaruddassa, joka sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Maarianhaminasta länteen. Niclas tähtää kameransa etupäässä luontoon, ja merilinnut ovat hänen suosikkejaan. Hän kuvaa mieluiten Maarianhaminan lähimaastossa. Hammarudda on yksi suosikkipaikoista samoin kuin Geta, jossa voi tuntea meren kesyttämättömät voimat.

Ahvenanmaa tarjoaa luonnon vastakohtia karuista luodoista metsiin ja hedelmällisiin viljelysmaihin. Yli 6500 saaresta ja luodosta koostuvan mosaiikkimaisen saariston ansiosta lähes 90 prosenttia Ahvenanmaan pinta-alasta on vettä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

torstai 1. maaliskuuta 2018

Hellman Huutokauppa numero 108 käynnissä


Suomen Filateliapalvelun / Hellman-Huutokauppojen uusin huutokauppa (numero 108) on käynnissä. Varsinainen huutokauppa on Naantalissa 23.–24.3. Huutokauppaan voi jättää etukäteen kirjallisten tarjousten lisäksi online-tarjouksia verkko-osoitteessa www.filateliapalvelu.com.


Lähde:
Suomen Filateliapalvelu Oy / Oy Hellman-Huutokaupat: http://www.filateliapalvelu.com (1.3.2018)