sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Suomen Filatelistiliiton kotisivut nyt osoitteessa www.filatelisti.fi


Suomen Filatelistiliiton kotisivut on uudistettu ja ne ovat siirtyneet uuteen osoitteeseen. Filatelistiliiton verkkosivut löytyvät nyt osoitteesta www.filatelisti.fi. Valitettavasti uusista sivuista ei ole merkittävästi tiedotettu; ainakaan Filatelia-Uutiset ei ole erikseen saanut minkäänlaista tiedotetta asiasta, vaikka Filatelistiliitossa ollaan varmasti tietoisia tästä postimerkkilehdestä ja blogista. Lisäksi uusien sivujen perusteella Suomen Filatelistiliitto ei ole vieläkään siirtynyt sosiaaliseen mediaan.

Hyvää uusissa kotisivuissa on selkeämpi ja houkuttelevampi ulkoasu sekä heti etusivulla näkyvät ajankohtaiset uutiset ja tulevat keräilytapahtumat. Toivottavasti uusien sivujen päivitystahti paranee vanhoihin sivuihin verrattuna, jotta tiedot pysyvät ajantasaisina. Positiivista on myös se, että linkki palautelomakkeeseen ja yhteystietoihin on sivuston ylälaidassa, jolloin ne ovat helposti kenen tahansa löydettävissä. Sivuston ylälaidassa on myös Liity jäseneksi -linkki; huono puoli on se, että linkin takaa löytyvällä sivulla ei kerrota, mitä jäsenyys maksaa ja mitkä ovat Filatelistiliiton jäsenedut.

Suomen Filatelistiliiton uudet kotisivut ovat askel parempaan suuntaan, mutta sivuille kaipaisi enemmän mattimeikäläisille suunnattua tietoa. Erityisen tärkeää olisi, että Filatelistiliitto siirtyisi jo vihdoin käyttämään edes yhtä sosiaalisen median kanavaa.


sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Kirje pikajakelupostissa Budapestistä Unkarista 6.5.1937



Kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Budapestistä Unkarista 6. toukokuuta 1937 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut seuraavana päivänä (ensin lentoasemalle ja sieltä postitoimipaikkaan). Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo EXPRESSZ-lipuke eli pikajakelulipuke. Pikajakelusta on kerrottu myös kirjoittamalla tieto siitä käsin kirjekuoren päälle, mutta teksti on jäänyt suurimmaksi osaksi pikajakelulipukkeen alle. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo LÉGIPOSTA – PAR AVION -lipuke ja kirjekuoren vasempaan yläkulmaan käsin kirjoitettu teksti Luftpost.

Kirjeen postimaksu 160 filleriä muodostuu seuraavasti: kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.1.1927–14.9.1941 40 filleriä + lentopostilisä Eurooppaan 11-20 grammaa 1.3.1936 alkaen 40 filleriä (pois lukien Itävalta, Bulgaria, Tshekkoslovakia, Jugoslavia, Saksa, Romania ja Sveitsi, joihin lentopostilisä 20 grammaan saakka oli 20 filleriä) + pikajakelu 1.4.1926–14.9.1941 80 filleriä.

Unkarilainen pikajakelulipuke.

Unkarin pikajakelu- ja kirjattu posti on yksi Filatelia-Uutisten toimituksen keräilyalueista. Lehden toimituksesta voi lukea tarkemmin täältä.

Kerro omasta keräilyalueestasi tai -kohteestasi!


Voit kertoa omasta keräilyalueestasi tai -kohteestasi Filatelia-Uutisten lukijoille lähettämällä kuvamateriaalia kohteestasi/kohteistasi (kirjoittajalla tulee olla tekijänoikeus kuvamateriaaliin) sekä tekstiä niistä (lyhytkin teksti esimerkiksi ranskalaisilla viivoilla riittää) lehden toimitukselle osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com.

Filatelia-Uutiset ei maksa minkäänlaista korvausta kirjoittajille. Kirjoittajan tulee esiintyä omalla nimellään. Toimituksella on oikeus muokata tms. sille lähetettyä aineistoa tai olla kokonaan julkaisematta saamaansa aineistoa.

Lähde:
Hungarian Philatelic Society of Great Britain: http://www.hpsgb.com/postalrates.html alasivuineen (24.9.2016)

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Marilyn Monroen elokuvaura postikorteilla -pienoisnäyttely avautui 19.6.


Herrat pitävät vaaleaveriköistä 1953. Howard Hawkesin ohjaamassa musikaalikomediassa Marilyn näyttelee yhdessä Jane Russellin kanssa tanssijoita, jotka lähtevät laivamatkalle yli Atlantin Pariisiin. Kuva: Postimuseo.

Postimuseo esittelee Vapriikin Marilyn-näyttelyn innoittamana Marilyn Monroeta esittelevän postikorttikokoelman, joka kertoo näyttelijän elokuvaurasta. Näyttely ”Marilyn Monroen elokuvaura postikorteilla” on esillä 19.6.–26.8.2018 Vapriikin kokouskäytävällä.

Ainutlaatuinen kokoelma kuuluu filatelisti Risto Pitkäselle ja on vuosien työn tulos. Marilynin uran aikana painetulla medialla oli suuri merkitys julkisuuden kannalta. Lehtijutuilla, postikorteilla, julisteilla ja erilaisilla keräilykorteilla markkinoitiin elokuvia ja näyttelijän persoonaa. Marilyn sai runsaasti ihailijapostia ja tätä varten filmiyhtiöt teettivät postikortteja, joilla lähettivät vastauksia ihailijoille.

Marilyn Monroen (1926–1962) varhaiset roolit olivat pieniä, mutta hänen suorituksensa elokuvissa Asfalttiviidakko ja Kaikki Eevasta (1950) saivat hyvän vastaanoton. Hänen komediennen kykyjään ylistettiin muun muassa elokuvissa Herrat pitävät vaaleaveriköistä (1953), Kuinka miljonääri naidaan (1953) ja Kesäleski (1955). Näiden elokuvien myötä hänestä tuli yksi Hollywoodin kirkkaimmista ja samalla koko maailman palvotuimmista tähdistä.

Rytmiä veressä 1954. Elokuva on Walter Langin ohjaama musikaali. Elokuvan nimikkokappale ”There is no bussiness like show bussiness” on lainattu musikaalista ”Annie get your gun” (1950). Kuva: Postimuseo.

Marilyn opiskeli Actors Studiossa ja perusti oman tuotantoyhtiön Marilyn Monroe Productions. Kriitikot kehuivat hänen roolisuoritustaan elokuvassa Bussipysäkki (1956). Hän sai parhaan naispääosan Golden Globe -palkinnon musikaali- tai komediaelokuvan kategoriassa roolisuorituksestaan elokuvassa Piukat paikat (1959). Marilynin elämän viimeisiä vuosia leimasivat henkilökohtaiset ongelmat, riippuvuudet ja terveysongelmat. Monroe kuoli unilääkkeiden yliannostukseen vuonna 1962.

Pitkäsen kokoelmassa on alun perin erilaisiin markkinointitarkoituksiin otettuja valokuvia, joista on myöhemmin tehty postikortteja. Osa kokoelman korteista on alkuperäispainoksia, osa uusintapainoksia.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 18.6.2018

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät syyskuun postimerkeissä – Loppuvuoden merkeissä myös graffiteja, kaupunkipuistoja ja luontotunnuksia


Posti julkaisee loppuvuonna kahdeksan postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 17 erilaista postimerkkiä. Syyskuussa ilmestyvien merkkien aiheina ovat ilmastonmuutos, graffitit, kaupunkipuistot ja Suomen luontotunnukset. Marraskuussa ilmestyy kolme perinteistä joulupostimerkkiä ja talvisiin tervehdyksiin sopiva merkki.


Ilmastonmuutos-postimerkkiarkin kolmessa postimerkissä kuvataan niitä dramaattisia vaikutuksia, joita on odotettavissa lähitulevaisuudessa, jos ilmaston annetaan lämmetä nykytahtia. Merkeissä keskitytään erityisesti ilmaston lämpenemisen seurauksiin Suomen sääoloissa, luonnossa ja yhteiskunnassa.

Timo Berryn suunnittelemat merkit on tehty lämpöpainetulla musteella, joka vaihtaa sormen kosketuksesta väriä. Sormenpainalluksella voi nähdä, mitä Suomessa voi olla edessä, jos ilmaston jatkuvaa lämpenemistä ei saada hillittyä.

12.9. ilmestyvässä Ilmastonmuutos-arkissa on kolme kotimaan ikimerkkiä.

Aitoja graffiteja ensi kertaa postimerkeissä


Posti myönsi viime toukokuussa taidepalkinnon graffititaiteilija EGS:lle, jolta julkaistaan maailman ensimmäiset aitoja graffiteja esittelevät postimerkit. Merkkeihin valittiin kaksi EGS:n maalaamaa graffitia maailmalta. Toinen graffiteista on tehty Australiaan Melbournen kaupungin teollisuusalueelle ja toinen Pietariin pienen kuorma-auton kylkeen. Molempiin graffiteihin on kuvattu kirjaimet E, G ja S.


12.9. ilmestyvässä Graffiti-arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Kolme puistoa rannikkokaupungeissa


Kaupunkipuistoja kuvaavan merkkisarjan toisessa osassa esitellään kolme rannikkokaupunkia Pori, Hanko ja Kotka. Merkit suunnitellut Timo Mänttäri on kuvannut jokaiseen merkkiin vettä joessa, meressä ja vesiputouksessa. Merkkien pelkistetty tyyli sopii hyvin postimerkkien kokoon.


12.9. ilmestyvässä Kaupunkipuistot II -arkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä.

Suomen luontotunnukset osana kansallista kuvamuistia


Posti julkaisee syyskuussa myös Stina Hovin suunnittelemat rullapostimerkit, jonka viidessä merkkiaiheessa kuvataan Suomen luontotunnuksia. Merkeissä esiintyy eläinmaailmasta kansalliseläin karhu, kansalliskoira suomenpystykorva, kansallislintu laulujoutsen ja kansallishyönteinen leppäkerttu sekä kasvien puolelta kansalliskukka kielo. Suomen luontotunnukset -sarjan toiset viisi merkkiä esitellään rullapostimerkeissä vuonna 2019.


12.9. ilmestyvässä Suomen luontotunnukset -rullapostimerkissä on sata kotimaan ikimerkkiä.

Joulumerkeissä pallokoriste, kynttilät ja luistimet


Tämän vuoden kotimaan joulupostimerkeissä on tuttuja näkymiä suomalaisesta joulunvietosta. Merkit suunnitellut Marjo Nygård on kuvannut kotimaan joulumerkkeihin valoa heijastavan pallokoristeen ja retrotyylisiä kynttilöitä jalkoineen. Ulkomaan joulumerkkeihin Nygård on suunnitellut sympaattiset kaunoluistimet.


7.11. ilmestyvät joulupostimerkit julkaistaan 20 tai kymmenen merkin arkeissa.

Lumiset pihlajanmarjat tervehdyksiin


Marraskuussa julkaistaan myös kaikkiin talvisiin tervehdyksiin sopiva postimerkki, joka kuvaa lumisia pihlajanmarjoja. Merkin on suunnitellut Stina Hovi.


7.11. ilmestyvässä arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.


The effects of climate change will be featured in the stamps for September – The stamps for the rest of 2018 will also feature graffiti, city parks and Finnish nature symbols


During the remainder of the year, Posti will issue eight stamp sets with a total of 17 different stamps. The themes of the stamps to be issued in September are climate change, graffiti, urban parks and Finnish nature symbols. Three traditional Christmas stamps will be issued in November, along with a stamp suitable for winter greetings.


The three stamps in the climate change stamp sheet depict the dramatic effects of climate change that are expected in the near future if we allow the climate to continue getting warmer at the current rate. The particular focus of the stamps is the effect of climate change on Finnish weather conditions, nature and society.

The stamps, which are designed by Timo Berry, are made with heat-pressed ink that will change color when touched with a finger. By touching the stamp with your finger, you can see what we can expect in Finland if the constant warming of the climate is not brought under control.

The Climate change stamp sheet, which will be issued on September 12, contains three domestic no-value indicator stamps.

Real graffiti to be featured on stamps for the first time


Last May, Posti gave an art award to graffiti artist EGS, whose graffiti will be presented in the first-ever stamps in the world to feature real graffiti. Two graffiti pieces painted by EGS were chosen for the stamps. One of the graffiti pieces was painted at an industrial area nearby Melbourne, Australia and the other one was painted on the side of a small truck in St. Petersburg. Both graffiti pieces depict the letters E, G and S.


The Graffiti stamp sheet, which will be issued on September 12, contains 10 domestic no-value indicator stamps.

Three parks in coastal cities


The second part of the stamp series featuring urban parks will present three coastal cities: Pori, Hanko and Kotka. Timo Mänttäri, who designed the stamps, has depicted water in each stamp, in the form of a river, the sea or a waterfall. The simple design of the stamps is well suited for the size of stamps.


The Urban parks II stamp sheet, which will be issued on September 12, contains 15 domestic no-value indicator stamps.

Finnish nature symbols as part of the national visual memory


In September, Posti will also issue a roll of stamps designed by Stina Hovi, whose five stamp designs will feature the nature symbols of Finland. The stamps will feature the Brown bear, Finland’s national animal; the Finnish Spitz, the national dog; the Whooper swan, the national bird; the Seven-spot ladybird, the national insect; and the Lily of the valley, the national flower. The second set of five stamps in the Finnish nature symbols series will be featured on a roll of stamps in 2019.


The Finnish nature symbols roll of stamps, which will be issued on September 12, contains 100 domestic no-value indicator stamps.

Christmas stamps to feature Christmas baubles, candles and skates


This year’s domestic Christmas stamps will feature familiar sights of Finnish Christmas festivities. Marjo Nygård, the designer of the stamps, has illustrated the domestic stamps with light-reflecting Christmas ball ornaments and retro style candles with their candlesticks. For the international stamps, Nygård has depicted a charming pair of skates.


The Christmas stamps will be issued on November 7 as stamp sheets containing 20 or 10 stamps.

Snowy rowanberries for winter greetings


A stamp featuring snowy rowanberries that is suitable for all winter greetings will also be issued in November. The stamp has been designed by Stina Hovi.


The stamp sheet, which will be issued on November 7, contains 10 domestic no-value indicator stamps.

Lähde ja teksti sekä kuvat/source and pictures:
Posti Groupin tiedote/Press release of Posti Group 15.6.2018

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Saksan postimerkeissä riittää mielenkiintoista kerättävää



Saksa on Keski-Euroopassa sijaitseva valtio, joka koostuu 16 osavaltiosta. Maan asukasluku on yli 82 miljoonaa ja pääkaupunki on Berliini, jossa asuu noin 3,5 miljoonaa asukasta. Muita asukasluvultaan suuria kaupunkeja ovat muun muassa Hampuri (noin 1,8 miljoonaa asukasta), München (noin 1,3 miljoonaa asukasta) ja Köln (noin miljoona asukasta).

Saksan historia on värikäs ja siihen mahtuu monia eri vaiheita. Maan historiasta mainittakoon Saksan keisarikunnan perustaminen vuonna 1871 ja toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut Saksan jakaminen neljään miehitysvyöhykkeeseen. Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) eli Itä-Saksa muodostettiin Neuvostoliiton vyöhykkeestä. Yhdysvaltojen, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vyöhykkeestä muodostui Saksan liittotasavalta (BRD) eli Länsi-Saksa. Maan jälleenyhdistyminen tapahtui vuonna 1990.


Jos Saksan historia on värikäs, niin samaa voi sanoa myös saksalaisista postimerkeistä. Saksan keisarikunnan posti aloitti toimintansa 4. toukokuuta 1871. Se käytti aluksi Pohjois-Saksan konfederaation postimerkkejä, kunnes julkaisi omat postimerkkinsä 1. tammikuuta 1872. Vuodesta 1871 vuoteen 1945 Saksan postilaitos toimi nimellä Reichspost. Maan postimerkkien historia ei kuitenkaan ala vuodesta 1871, vaan se alkaa Thurn und Taxisin ja Saksan ns. vanhojen valtioiden merkeistä.

Thurn und Taxis julkaisi postimerkkejä ainakin 1850- ja 1860-luvuilla. Saksan ensimmäinen postimerkki ilmestyi 1. marraskuuta 1849, kun Baijeri ensimmäisenä ns. vanhoista valtioista julkaisi oman merkin. Sitä seurasivat vuonna 1850 Hannover, Preussi, Saksi ja Schleswig-Holstein, vuonna 1851 Baden ja Württemberg, vuonna 1852 Brunswick ja Oldenburg, vuonna 1855 Bremen, vuonna 1856 Mecklenburg-Schwerin, vuonna 1859 Hampuri ja Lübeck sekä 1860-luvulla Bergedorf, Mecklenburg-Strelitz ja Helgoland.

Vuosina 1871–1945 postimerkkejä julkaisi Reichspostin lisäksi itse tai käyttämällä päällepainamia muun muassa Saksan postitoimistot ulkomailla, Danzig ja Saar. Vuosina 1945–1990 eniten merkkejä julkaisivat Itä-Saksa (DDR), Länsi-Saksa (BRD) ja Länsi-Berliini.


Saksan postimerkeissä riittää siis mielenkiintoista kerättävää. Siitä kertoo myös se, että vuodesta 1871 vuoteen 1990 jo pelkästään Reichspost, Itä- ja Länsi-Saksa sekä Länsi-Berliini julkaisivat yhteensä yli 6000 erilaista merkkiä. Maan postimerkkien keräilyä puoltaa myös se, että kenties maailman tunnetuin postimerkkiluettelosarja Michel on saksalainen ja saksankielinen, ja se julkaisee säännöllisesti useita eri luetteloita Saksan filateliasta. Jos haluat monipuolisen keräilyalueen, niin kannattaa keskittyä saksalaisiin postimerkkeihin.

Lähteet:
Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkeli Postage stamps and postal history of Germany (15.6.2018)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Saksa (14.6.2018)

Lisää luettavaa aiheesta:
Bund Deutscher Philatelisten e.V. (BDPh): www.bdph.de
Deutsche Post: www.deutschepost.de
Germany & Colonies Philatelic Society: www.germanphilately.org
Germany Philatelic Society of the USA: www.germanyphilatelicsocietyusa.org

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Ahvenanmaan postimerkeissä korkean luokan ilotulituksia


Syyskuun 18. ilmestyy kaksi räiskyvää postimerkkiä, joilla juhlitaan ahvenanmaalaisen pyrotekniikkayrityksen JoHo Pyron menestystä ilotulitustaiteessa. Vuonna 2016 tiimi otti suurvoiton Cannesin musiikki-ilotulituskilpailussa. Elokuussa 2018 pyrotekniikkatiimi osallistuu kilpailuun, jossa aiempien kilpailujen voittajat kisaavat siitä, kuka on parhaista parhain.


Johan Holländer on puuhaillut ilotulitusten kanssa koko ikänsä. Hän perusti JoHo Pyro -yrityksensä Maarianhaminassa 2004. JoHo Pyron erikoisuutena ovat musiikki-ilotulitukset. Läpimurto tapahtui vuonna 2006, kun Johanin joukkue voitti ilotulituksen SM-kisat. Sen jälkeen Johan ja hänen tiiminsä ovat sijoittuneet hyvin useissa kansainvälisissä kilpailuissa, kuten Berliinissä ja Varsovassa. Vuonna 2016 JoHo Pyro sai kutsun Cannesin musiikki-ilotulituskilpailuun ja otti suurvoiton, kun he voittivat sekä Hopeavestaalin että yleisön suosikki -palkinnon.

Molemmat postimerkit ovat Cannesin kilpailusta, jossa menestymistä Johan pitää tähän asti suurimpana saavutuksenaan. Mutta tilanne voi muuttua; joka neljäs vuosi Cannesissa järjestetään kilpailu Kultavestaalista, joka on avoin ainoastaan Hopeavestaalin voittajille. Tänä vuonna JoHo Pyro siten kilpailee muiden kuuden voittajan kanssa paremmuudesta, kuka on parhaista kaikkein paras. Näytön paikka on 15. elokuuta ja Johanin tavoite on tietenkin voitto:

- Cannes on iso, valtavan iso juttu, ja voitto siellä olisi huikeaa. Pidän kuitenkin jalat maassa, koska tiedän, että kohtaamme joukkueita, joilla on valtavat resurssit ja lukuisia suunnittelijoita. Kamppailu voitosta tulee olemaan kovaa. Teemme kaikkemme edustaaksemme kunniakkaasti Ahvenanmaata ja Suomea näytöksessämme. Sehän on kilpailu, ja sinne mennään ainoastaan voittoasenteella. Mutta me uskomme ja toivomme, että pääsemme kolmen parhaan joukkoon.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote kesäkuu 2018

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Maksimikortti ampumahiihdosta


Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

Oma maksimikorttien keräilyni keskittyy urheiluaiheeseen. Kuten Keräily-Makasiinissa (https://kerailymakasiini.blogspot.fi) hiljattain kerroin, löysin Suvikortin Päivästä Iittalasta kokoelmaani uusia urheiluaiheisia maksimikortteja.


Yksi niistä on norjalainen maksimikortti, jonka aiheena on Holmenkollenilla vuonna 1986 järjestetyt ampumahiihdon MM-kilpailut. Ampumahiihto on aina ollut Suomessa aktiivi- ja penkkiurheilijoiden seuraama laji, mutta erityisesti nyt Kaisa Mäkäräisen menestyksen myötä.

Ampumahiihdossa yhdistyvät maastohiihto ja ammunta. Lajissa kiehtovaa on se, että hyväkään hiihtäjä ei välttämättä yllä kolmen parhaan joukkoon, jos ammunta menee pahasti pieleen. Toisaalta jos ammunta sujuu täydellisesti, mutta hiihtovauhti ei ole riittävän kova, ei silloinkaan olla kärkisijoilla. Ampumahiihtäjältä vaaditaan siis sekä kestävyyttä että tarkkuutta; kuitenkin kestävyys korostuu enemmän.

Lajissa hiihto tapahtuu vapaalla hiihtotavalla ja aseena käytetään pienoiskivääriä. Makuu- ja pystyammunnassa, jotka kumpikin kuuluvat ampumahiihtoon, matka tauluun on sama 50 metriä, mutta makuuammunnassa osuma-alue on halkaisijaltaan pienempi. Kilpailumuodosta riippuen ohilaukaus johtaa sakkominuuttiin tai -kierrokseen. Kilpailumuotoja onkin useita, kuten normaali- ja pikamatka, takaa-ajokilpailu, yhteislähtökilpailu sekä viesti.

Jos haluaa tietää ampumahiihdosta enemmän, kannattaa käydä Suomen Ampumahiihtoliiton verkkosivuilla osoitteessa www.biathlon.fi ja kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) verkkosivuilla osoitteessa www.biathlonworld.com.

Lähde:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Ampumahiihto (9.6.2018)

torstai 7. kesäkuuta 2018

Koko maailma -keräilystä se alkoi‏



Näin toteaa moni filatelisti, kun heiltä kysytään mistä heidän postimerkkeilyharrastuksensa alkoi. Sama pätee myös itseeni, sillä kun sain 12-vuotiaana joululahjaksi aloittelevan postimerkkeilijän pakkauksen, en rajoittanut keräilyäni mitenkään, vaan otin kaikki postimerkit innolla vastaan. Suurin osa meistä filatelisteista on kuitenkin alun keräilyn jälkeen rajannut keräilyään ja keskittynyt esimerkiksi yhden maan postimerkkien keräämiseen (tai postihistoriaan, kuten itselläni kävi); eivät kuitenkaan kaikki.

Koko maailma -keräilijöitä on myös ns. pitkän linjan filatelisteissa. He haluavat oppia koko ajan uutta eri maista, niiden yhteiskunnasta ja historiasta, jne. Koko maailma -keräilyäkin kuitenkin yleensä rajataan. Koko maailman postimerkit vuoteen 1940, ensimmäinen postimerkki jokaisesta maasta, koko maailman lunastusmerkit, postilähetys jokaisesta maasta, ehiöpostikortti jokaisesta maasta, koko maailman 1970-luvun postimerkit, tms. rajaus. Rajauksen voi tehdä niin kuin itselle parhaiten sopii, yhtä oikeaa tapaa ei ole olemassa. Toki löytyy myös niitä postimerkkeilijöitä, jotka eivät ole tehneet minkäänlaista rajausta.

Suomessa tunnettuja koko maailma -keräilijöitä ovat muun muassa Martti Vihanto ja Juha Valtonen – kummallakin on valtava tietämys eri maiden postimerkeistä ja filateliasta yleensä. Vihanto piti aikoinaan Filatelisti-lehdessä omaa palstaa juurikin koko maailman keräämisestä. Ulkomailla alan harrastajilla on jopa oma yhdistyksensä: The International Society of World Wide Stamp Collectors (ISWSC). Sen verkkosivut ovat osoitteessa www.iswsc.org.

Mitä jos aloittaisit koko maailma -keräilyn?


tiistai 5. kesäkuuta 2018

Filateelinen tietokilpailu #1


Tietokilpailu on erinomainen ohjelmanumero erityisesti nuorten ja lasten postimerkkikerhoihin. Sen avulla oppii paljon uutta tietoa postimerkkeilystä ja kaikki tietokilpailuun osallistuneet nuoret voi palkita, jolloin he saavat tarpeellisia postimerkkeilytarvikkeita tai uusia kohteita tutkittavakseen.

Tietokilpailuista voi tehdä vuosittaisen kilpailun, jossa vuoden lopussa lasketaan yhteen vuoden aikana järjestetyistä tietokilpailuista saadut pisteet (esimerkiksi systeemillä yksi piste jokaisesta oikeasta vastauksesta).

Alla oleva tietokilpailu on ensimmäinen Filatelia-Uutisissa ja lisää tietokilpailuja on tulossa. Tietokilpailua voi vapaasti käyttää postimerkkikerhoissa tai vaikkapa kouluissa. Tietokilpailun oikeat vastaukset julkaistaan Filatelia-Uutisissa myöhemmin.

1. Minä vuonna ilmestyi Suomen ensimmäinen postimerkki?
a) vuonna 1840
b) vuonna 1856
c) vuonna 1872

2. Minkä maan lentopostimerkki on alla olevassa kuvassa? 


a) Romanian
b) Ruotsin
c) Ranskan

3. Mikä on tête-bêche? 
a) nelirivilö
b) päikköpari
c) numerokuusilo

4. Missä maassa on ollut käytössä postilauttamerkkejä? 
a) Brasiliassa
b) Egyptissä
c) Tanskassa

5. Mikä postileima on alla olevassa kuvassa? 


a) venäläisleima
b) siltaleima
c) kaksirenkainen leima

6. Minä vuonna ilmestyi Norjan ensimmäinen postimerkki? 
a) vuonna 1855
b) vuonna 1870
c) vuonna 1885

7. Missä maassa on kuljetettu peltipurkkipostia?
a) Tongassa
b) Australiassa
c) Cookinsaarilla

8. Mikä lipuke on alla olevassa kuvassa? 


a) kirjatun postin lipuke
b) pikajakelupostin lipuke
c) vakuutetun postin lipuke

9. Mikä on FDC? 
a) ensilentokuori
b) postiennakkokuori
c) ensipäivänkuori

10. Minkä postimerkkiaiheisen pelin avasi vuonna 2016 pelitubettaja JKokki? 
a) Catch a Stamp
b) Stamp Adventure
c) Release a Stamp

Mitkä ovat omat vastauksesi? Voit kertoa ne kommentoimalla tätä blogitekstiä.

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Suomalaisten suosikkimaut saavat omat postimerkit – Kesäkuun merkeissä myös kaloja ja kansallispukuja


Posti julkaisee 6. kesäkuuta postimerkkejä, jotka kuvaavat suomalaisten äänestämiä makusuosikkeja. Kesäkuun luontoaiheisissa postimerkeissä ui suosittuja ruokakaloja. Kansallispukumerkeissä esitellään kahden puvun taidokkaita yksityiskohtia.

Kuusi makua, jotka saavat veden kielelle



Suomalaisia makuja -postimerkkivihossa esitellään kuusi makuelämystä, jotka suurin osa suomalaisista tuntee omikseen. Postimerkkien aiheet ovat ruisleipä, pullapitko, uudet perunat, kahvi, leipäjuusto ja salmiakki.

- Postin asiakkaat ehdottivat merkkeihin valittuja makuja viime keväänä tehdyssä nettikyselyssä ja Finlandia 2017 -filatelianäyttelyssä, Postin Design Manager Tommi Kantola kertoo.


Postimerkkivihon suunnitellut Klaus Welp valitsi merkkeihin valokuvat, jotka saavat veden kielelle. - Olen itse selkeiden perusmakujen kannattaja. Eri ruokakulttuurien kirjo ja supermarkettien jättisuuret valikoimat tuntuvat menevän välillä äärimmäisyyksiin.

On hienoa, että perinteiset, yksinkertaiset maut saavat nyt omat merkkinsä, Welp sanoo.

Klaus Welp on itse asunut Meksikossa ja Saksassa yhteensä kuusi vuotta ja kokenut vahvan kaipuun tuttujen kotimaisten makujen perään. - Meksikolainen ruoka on mielestäni maailman parasta, mutta toisella puolella maailmaa olisin ollut valmis maksamaan pienen omaisuuden tuoreesta ruisleivästä ja uusista perunoista tillin kera. Mikään eksoottinen maku ei voittanut elämystä, jonka kotoa lähetetty salmiakkipussi teki.

Suomalaisia makuja -postimerkkivihossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.


Kaksi herkullista ruokakalaa


Pohjoismaisten postien yhteisen Pohjola-postimerkkisarjan teemana on tänä vuonna kalat.

Graafikkolegenda Erik Bruun, 92, valitsi postimerkkien aiheiksi kaksi suosittua suomalaista ruokakalaa, kuhan ja muikun. - Kuvasin muikut merkkiin parvena ja jos useamman merkin laittaa vaakatasoon peräkkäin, niistä muodostuu päättymätön muikkuparvi, Bruun paljastaa.


Kalapostimerkkien suunnittelu oli Erik Bruunille mieluisa tehtävä. Paistetut muikut ovat Bruunin suurinta herkkua ja kalastaminen on ollut hänelle rakas harrastus jo lapsuudesta saakka. - Pikkuveljen kanssa soutelimme lapsina Sipoon edustalle kalastamaan ja olin aikanaan monta kertaa urheilukalastamassa Inarinjärvellä.

Pohjola: Kaloja -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Kansallispuvut ovat täynnä taidokkaita yksityiskohtia


Graafikko Minna Luoma on suunnittelut pienoisarkin, jossa esitellään kaksi kansallispukua. Uskelan puku edustaa länsisuomalaista perinnettä ja Jääsken puku karjalaista käsityötaitoa ja pukuperinnettä. Pienoisarkkiin on kuvattu kokonaiset kansallispuvut ja itse merkkeihin on suurennettu pukuihin suunniteltuja hienoja yksityiskohtia, mm. tykkimyssy ja paljinsolki.

Valokuviin perustuvat merkit on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Kansallispukukeskuksen kanssa. Suomessa on reilut 400 kansallispukumallia, jotka edustavat juhlapukumuotia parin vuosisadan takaa.

Vaatteiden maailma ei ole Minna Luomalle vieras, sillä hän on opiskellut graafisen suunnittelun lisäksi tekstiilitaidetta. - Taidokkaasti suunnitellut kansallispuvut edustavat kestävää kehitystä ja asukokonaisuuksien yhdistelmistä voisi ottaa hyvin vinkkiä myös tämän päivän pukeutumiseen, Luoma vinkkaa.


Kansallispuvut-pienoisarkissa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 6. kesäkuuta kello 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 6. kesäkuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Taiteilijat Erik Bruun ja Minna Luoma ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 14-16. Myös Suomen postcrossingyhdistys on mukana tilaisuudessa esittelemässä postikorttiharrastusta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 30.5.2018

maanantai 28. toukokuuta 2018

EstEx 2018 on kansainvälinen postimerkkinäyttely Virossa heinäkuussa


Tallinnassa Virossa järjestetään kansainvälinen postimerkkinäyttely 13.–15. heinäkuuta 2018. EstEx 2018 -näyttely juhlistaa 100-vuotiasta Viron tasavaltaa ja sata vuotta sitten ilmestyneitä maan ensimmäisiä postimerkkejä. Näyttelyn verkkosivut ovat osoitteessa http://refs.ee/en.

Lähde:
Rahvusvaheline Eesti Filatelistide Selts: http://refs.ee/en (27.5.2018)


lauantai 26. toukokuuta 2018

Filatelian termejä: Korttikirje


Suomen ensimmäinen korttikirje-ehiö vuodelta 1891. Suomessa ei ole julkaistu montaa ehiötä korttikirjeenä, mikä kertonee siitä, että korttikirje ei saavuttanut juurikaan suosiota. Todennäköisesti suomalaiset ovat tottuneet ennemmin käyttämään joko postikorttia tai kirjekuorta, jolloin niiden yhdistelmälle ei ole tarvetta.

Korttikirje on nimensä mukaisesti postilähetys, joka yhdistää postikortin ja kirjekuoren. Kyseessä on keskeltä taitettu kartonkilehti. Lehden sisäpuolella on tilaa lyhyen kirjeen kirjoittamista varten ja ulkopuolella on tila osoitteelle ja postimerkille.

Sisäpuolen reunoissa on liimoitus, joka mahdollistaa korttikirjeen sulkemisen; tällöin se muistuttaa kirjekuorta. Kirjesalaisuus säilyy, koska edes postinkantaja ei pääse lukemaan kirjettä. Tavallisesti korttikirjeen reunoissa on hammastus tai lävistys, jolloin vastaanottajan on helppo avata se.

Korttikirje mielletään yleensä ehiöksi, mikä ei ole suinkaan väärä päätelmä. Korttikirjeet ovat tyypillisesti ehiöitä, jolloin niihin on painettu valmiiksi postimerkkiä muistuttava arvomerkintä. Esimerkiksi Suomessa korttikirje-ehiöitä on julkaistu vuosina 1891 ja 1925.

Suomen ensimmäisen korttikirje-ehiön vuodelta 1891 sisäpuoli.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, 1992

torstai 24. toukokuuta 2018

Postin taidepalkinto myönnetään graffititaiteilija EGS:lle – Maailman ensimmäiset graffitiaiheiset postimerkit julkaistaan syyskuussa


Posti Oy on myöntänyt vuoden 2018 postimerkkitaidetta edistävän palkinnon graffititaiteilija EGS:lle. Palkintoon kuuluu 10 000 euron arvoinen rahapalkinto ja postimerkkijulkaisu taiteilijan töistä. Posti julkaisee syyskuussa EGS:n töistä tiettävästi maailman ensimmäiset postimerkit, joissa on aitoja graffiteja.


Syyskuun 12. päivä julkaistavassa postimerkkiarkissa on kaksi kotimaan ikimerkkiä EGS:n suunnittelemista graffiteista maailmalla. Punasävyisen graffitin EGS teki paikallisten maalareiden kanssa Australiaan Melbournen kaupungin varastoalueelle vuonna 2015. - On hienoa, että postimerkki julkaistaan toiselle puolelle maapalloa tehdystä graffitista.

Toisessa postimerkissä kirjaimista E, G ja S muodostuu maailmankartta. - Tein tuon työn Pietarissa vuonna 2014 pidetyn taidefestivaalin yhteydessä pienen kuorma-auton kylkeen. Oli mielestäni hieno ajatus, että maailmankartta lähti seikkailemaan ympäri Pietaria samaan aikaan, kun Venäjä oli talouspakotteiden vuoksi sulkeutumassa. Kartat ja rajat ovat kiinnostaneet minua aiheena aina.


Kirjeet ja postimerkit ovat EGS:lle tuttuja jo vuosien takaa. - Minulla oli eri puolilla maailmaa toistakymmentä kirjekaveria, joiden kanssa vaihtelin kymppikuvia graffiteista. Kun graffiti-postimerkit ilmestyvät syyskuussa, aion lähettää vanhoille kollegoille eri puolille maailmaa nipun kymppikuvia ensipäivänkuorissa, joissa on itse suunnittelemani postimerkit päällä. Odotan sitä innolla, EGS kertoo.

Palkinnolla nostetaan taiteen ja postimerkin arvostusta


Posti haluaa nostaa toista kertaa jaettavalla ainutlaatuisella palkinnolla taiteen ja postimerkin arvostusta ja asemaa. - Etsimme uusia tekijöitä postimerkkimaailman ulkopuolelta. EGS on mielenkiintoinen taiteilija, joka rikkoo graffiteillaan perinteisen taiteentekemisen rajoja. Graffitit sopivat visuaalisuutensa puolesta hienosti postimerkkeihin, kertoo Design Manager Tommi Kantola, joka toimii Postin taidetoimikunnan puheenjohtajana. Vuoden 2017 taidepalkinnon Posti myönsi kuvanveistäjä Jasmin Anoschkinille.

EGS on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia graffititaiteilijoita. EGS:n taiteilijanura alkoi 1980-luvun puolivälin jälkeen Helsingissä ensimmäisen suomalaisen graffitiaallon innoittamana. EGS:n graffiteja löytyy nyt jo yli 50 maailman maasta. Viime vuosina EGS on laajentanut ilmaisuaan kohti perinteisempiä taidemuotoja, mm. maalauksia, veistoksia ja installaatioita. EGS:n töitä on esillä myös Helsingin taidemuseo HAM:n graffiti-aiheisessa näyttelyssä, joka on avoinna 9.9. asti.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 24.5.2018

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Tunnetko suomalaiset postileimat – mikä on siltaleima?


Siltaleimalla tarkoitetaan pyöreää postileimaa, jonka keskellä on vaakasuora leiman vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ulottuva alue. Osassa siltaleimoista vaakasuora alue rajoittuu postileimassa olevan sisemmän renkaan reunoihin.

Lahden siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Suomessa siltaleimat tulivat käyttöön venäläisleimojen jälkeen vuodesta 1917 alkaen ja ne olivat käytössä kymmeniä vuosia. Kyseessä on yksi suomalaisten postileimojen päätyypeistä. Siltaleimat voidaan jakaa kaksipostitorvisiin siltaleimoihin, yksipostitorvisiin siltaleimoihin, kaksikielisiin siltaleimoihin sekä muihin siltaleimoihin.

Haminan siltaleima on kaksipostitorvinen siltaleima.

Kattavin teos Suomen siltaleimoista on Eero J. Helkiön kirjoittama ja kokoama Suomen tasavallan siltaleimat -kirja, joka julkaistiin 1980-luvulla. Lisäksi siltaleimoista löytyy paljon tietoa eri seutujen, alueiden ja läänien postihistoriaa käsittelevistä teoksista. Esimerkiksi e-kirjassa Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään on tietoa Janakkalan kunnassa käytössä olleista siltaleimoista.

Mäntsälän siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Lähteet:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, 1992
Suomen Filatelistiliitto ry: Suomen postitoimipaikat 1638–1985, 1988

perjantai 18. toukokuuta 2018

Tabellarius-vuosikirja käsittelee postinkulkua ja viestinvälitystä Suomen sisällissodassa


Postimuseo ja Postimuseon Ystävät ry julkistavat Vapriikissa Museoiden yönä 19.5. Tabellarius-vuosikirjan. Vuosikirja tarkastelee erityisesti vuoden 1918 sisällissotaa kirjeiden, viestinvälityksen ja Postin toiminnan näkökulmasta. Kirjassa on mukana uutta, ennen julkaisematonta tutkimustietoa.


Sota-aikana ihmisten yhteydenpidon tarve korostuu ja viestien merkitys nousee tärkeäksi. Tabellariuksessa matkataan ensimmäisen maailmansodan vuosista verisen sisällissodan läpi aina sodan lopputapahtumiin. Vuosikirja tutustuttaa muun muassa Venäjän armeijan palveluksessa olleiden suomalaisten, Saksassa koulutusta saaneiden jääkäreiden sekä sisällissodassa toimineiden diakonissojen kirjeenvaihtoon. Postin kulun järjestäminen poikkeusaikoina on saanut aikaisemmin tutkimuksessa suhteellisen vähän huomiota. Vuosikirja tarkastelee sisällissodan aikaisen postinkulun järjestämistä punaisen postihallinnon, Vaasan mallin postimerkin ja Saksan Itämeren divisioonan kenttäpostin kautta. Sisällissodan tapahtumia visualisoi Tampereen taistelusta kertovan postikorttikokoelman esittely.

Lisäksi Tabellariuksessa esitellään tänä vuonna 80 vuotta täyttävän Helsingin Pääpostitalon ajassa elävää, mutta samalla alkuperäistä säilyttävää ilmettä.

Kirjan julkistus on museokeskus Vapriikissa 19.5. klo 18-18.45. Juha Valtonen esitelmöi tilaisuudessa aiheesta Postimerkit ja sota – sisällissodan ja 1. maailmansodan olojen vaikutukset postimerkkeihin ja postimerkkiharrastukseen. Vapriikissa on 19.5. runsaasti ohjelmaa liittyen Museoiden yöhön. Koko Tampereen Museoiden yön ohjelma löytyy osoitteesta www.museoidenyotampere.fi.

Kirja on ostettavissa Trafiikki-museoiden verkkokaupasta sekä Vapriikin museokaupasta hintaan 25 euroa.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 15.5.2018

maanantai 7. toukokuuta 2018

Minna Immosen postimerkeillä onnitellaan 9.5.



Toukokuun 9. päivä Posti julkaisee Europa-sarjan postimerkit, jotka nostavat esiin suomalaisen luontomaiseman siltateemalla. Rakastettu postimerkki- ja korttitaiteilija Minna Immonen on maalannut herkkiä kukkia onnitteluihin.

Eurooppalaisia siltoja Humppilasta ja Suomussalmelta


Europa-postimerkkien teemana on vuonna 2018 sillat. Kaikki eurooppalaiset postioperaattorit julkaisevat silta-aiheiset postimerkit, joista yleisö saa äänestää parhaan. Myös raati valitsee oman suosikkinsa. Vuonna 2017 suomalainen Lumilinna-postimerkki valittiin Europa-sarjan voittajaksi.


Posti julkaisee aiheesta Klaus Welpin suunnitteleman postimerkkiarkin, jonka kahteen erilaiseen merkkiin on kuvattu puusilta Humppilan peltomaisemassa ja erämaasilta Suomussalmella.

- Kansallisista lähtökohdistamme valitut sympaattiset ja persoonalliset siltapostimerkit erottuvat varmasti eurooppalaisten metropolien massiivisista silloista, Postin Design Manager Tommi Kantola sanoo.


Europa: Sillat -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Puusillan kuvannut Hannu Laatunen on usein ajanut paikan ohi Humppilassa ja odottanut oikeanlaista valoa. Erämaasillan on kuvannut Juha Härkönen Seitenahveninen-nimisellä metsälammella toukokuisen auringonlaskun aikaan.

Onnittelut Minna Immosen kukkasin


Rakastetun kuvittajan Minna Immosen postimerkeissä ilahduttavat muun muassa ruusupioni, hortensia, unikko, kissankello ja päivänkakkara. Esimerkiksi erilaisiin onnentoivotuksiin sopivat merkit sisältävät viestejä herkkyydestä, ilosta, suomalaisuudesta ja tietenkin onnesta.


Postin tuotepäällikkö Johanna Rouheen mukaan perinteinen onnittelu päihittää ohikiitävät ja arkiset sähköiset viestit.

- Perinteisessä postikortissa on ylivoimainen henkilökohtaisuuden tunne ja kyky aidosti koskettaa tunnetasolla. Kortti tai kirje erottuu, yllättää ja pysäyttää. Se voi lujittaa sekä syventää lähettäjän ja vastaanottajan suhdetta, ja korostaa sen merkityksellisyyttä ja erityisyyttä.


Onnenkukkia-postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä. Postin verkkokauppaan tulee myyntiin myös viisi Immosen suunnittelemaa kukka-aiheista postikorttia.

Ensipäivätilaisuus Helsingin pääpostissa 9. toukokuuta klo 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 9. toukokuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Taiteilijat Minna Immonen ja Klaus Welp ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 14-16. Myös Suomen postcrossingyhdistys on mukana tilaisuudessa esittelemässä postikorttiharrastusta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 2.5.2018

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 4.5.2018


Kirjeiden ja postikorttien uudet postimaksut tulevat voimaan 4.5.2018. Kotimaan lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje.


Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien uudet postimaksut. Kotimaan ikimerkin sekä vanhojen 1. luokan ja 2. luokan ikimerkkien arvo on 1,50 euroa. Joulutervehdyksen ikimerkin arvo on 0,95 euroa. Ulkomaan ikimerkin arvo on puolestaan 1,60 euroa.

Paitsi että kirje saa painaa korkeintaan 2000 grammaa, niin myös kirjeen koolle on omat rajoituksensa. Kirjeen on oltava kooltaan vähintään yhdeksän kertaa 14 senttimetriä ja korkeintaan 25 kertaa 35,3 kertaa kolme senttimetriä.

Kuvassa kirje, jonka postimaksu syyskuussa 1930 on ollut 1,50 markkaa. Postimaksu on maksettu kuudella Saarisen mallin 25 pennin postimerkillä. Joensuusta 15.9.1930 lähetetty kirje on käynyt Kotkassa 16.9.1930 ja sieltä se on lähetetty edelleen Turkuun. Turkuun kirje on saapunut 17.9.1930. Kohde kertoo myös filatelian historiasta, sillä vastaanottajana on postimerkkiliike.

Lähde:
Postinen Viikko/vecka 18/1 2018

tiistai 1. toukokuuta 2018

Uusi-Seelanti julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä ennen Suomea



Uusi-Seelanti on kahdesta pääsaaresta ja useasta pienemmästä saaresta koostuva saarivaltio. Pääsaaret ovat Etelä- ja Pohjoissaari. Pinta-alaltaan noin 270 000 neliökilometrin kokoinen Uusi-Seelanti sijaitsee suunnilleen 1500 kilometrin päässä Australiasta.

Maan pääkaupunki on Wellington, jossa asuu noin 370 000 asukasta. Sen edellä väkiluvussa ovat Auckland (yli miljoona asukasta) ja Christchurch (noin 380 000 asukasta). Koko Uuden-Seelannin väkiluku on noin 4,4 miljoonaa asukasta. Maa itsenäistyi vuonna 1931, johon saakka se oli Britannian siirtomaa.


Uuden-Seelannin ensimmäiset postimerkit ilmestyivät 18. heinäkuuta 1855 (Suomessa ensimmäiset postimerkit julkaistiin vuonna 1856). Niissä oli kuvattuna kuningatar Victoria ja ne painettiin Britanniassa. Ensimmäisiä postimerkkejä oli kolmea eri arvoa: yksi penni, kaksi penniä ja yksi shillinki. 1. tammikuuta 1873 ilmestyi ensimmäinen Uudessa-Seelannissa suunniteltu postimerkki. Sitä käytettiin sanomalehtien lähettämiseen postissa, joten sitä kutsutaan sanomalehtimerkiksi.


Uudessa-Seelannissa on ollut postimerkkejä moneen eri käyttötarkoitukseen: esimerkiksi lentopostimerkkejä, pikajakelumerkkejä ja lunastusmerkkejä. Ensimmäinen lentopostimerkki ilmestyi 10. marraskuuta 1931. Pikajakelumerkkejä julkaistiin ensimmäisen kerran 9. helmikuuta 1903. Ensimmäiset lunastusmerkit ilmestyivät jo 1800-luvulla, tarkalleen ottaen 1. joulukuuta 1899.


Lähteet:
New Zealand Post: https://stamps.nzpost.co.nz/about-stamps-collecting/about-stamps/history-new-zealand-stamps (20.8.2016)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Uusi-Seelanti (20.8.2016)

Lisää luettavaa aiheesta:
New Zealand Philatelic Federation: www.nzpf.org.nz
New Zealand Society of Great Britain: www.nzsgb.org.uk
New Zealand Post: https://stamps.nzpost.co.nz